Karhuseura


KARHUSEURA: Kalenteri

Joulukuu 2018
MA TI KE TO PE LA  SU 
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
Tapahtumakalenteri


Pikakysely:
Kumpi on Suomen Paras Panda?
Lumi
Pyry
En osaa sanoa

Tulokset

Myyttitutkimus


Myytit, tarut ja legenda
Monitieteellinen myyttitutkimus

Myytit, tarut ja legendat

Myytti on jumalaistaru, joka kertoo jumalista tai muista yliluonnollisista olennoista. Se on pyhä tarina menneisyydestä, joka selittää maailman syntyä. Taru on melkein synonyymi-ilmaisu myytille. Se merkitsee sadunomaista, uskomuksellista kertomusta. Taru on kuin satu, jossa eläimetkin voivat puhua. Se voi olla puhdasta mielikuvitusta ilman sijoittumista aikaan tai paikkaan. Legenda puolestaan on pyhimystarina, joka voi olla kaunisteltu tai epäuskottava. Se on historiallinen tarina, jonka kohteena on yleensä pyhimys, kuningas, sankari, tunnettu henkilö tai sota. Se sijoittuu tiettyyn paikkaan tai tiettyyn aikaan historiassa.

Monitieteellinen myyttitutkimus

Myytit yhdistävät eri tutkimussuuntia ja tieteenaloja, koska ne kuvaavat monitulkintaisia ja monitasoisia ilmiöitä. Folkloren tutkimukseen myytit kuuluvat keskeisesti mukaan. Myytit käsitetään tarinan ja tositarinan yhdistelmäksi. Myyttien tunnuspiirteitä ovat arkilogiikan hylkääminen ja metaforinen kieli. Myyteissä on monesti ristiriitaisuuksia ja epäloogisuuksia. Ne nivovat yhteen outoja ilmiöitä ja antavat niille näennäisjärjellisen selityksen. Niissä on mukana sekä mielikuvitusta että järkeä. Robert W. Brockway on kirjassaan, Myth from the Ice Age to Mickey Mouse (1993), tehnyt yhteenvedon eri tutkijoiden myyteille antamista merkityksistä.

Uskontotiede ja antropologia:
Uskontotieteessä Lauri Honko on määritellyt myytit suuren alkuajan tapahtumia kuvaaviksi kertomuksiksi maailman synnystä. Myytit kertovat sankareiden esikuvallisista teoista. Myytit vahvistavat ja perustelevat uskonnolliset arvot, normit ja riitit sekä tarjoavat käytösmalleja.

►  Myytit ovat usein tarinoita siitä, kuinka maailma ja kaikki on syntynyt. Historia on pyhittänyt uskonnolliset myytit (Eliade), ja
erottanut ne maallisista (Durkheim).
►  Myytit ovat ensimmäisiä ja alkuperäisiä tarinoita, joissa on sekä yksilöllisiä että sosiaalisia ulottuvuuksia (Kirk).
►  Myytit suuntautuvat metafyysisiin ulottuvuuksiin, selittävät luonnon ja kosmoksen alkuperää, laillistavat sosiaalisia kysymyksiä ja
psykologisella tasolla ne osoittavat sisäisen psyykeen syvyyksiä (Campbell).
►  Jotkut myyteistä ovat selittäviä, pseudotieteellisiä yrityksiä tulkita luonnontieteellistä maailmaa (Frazer)    
►  Myytit ovat tavallisesti toiminnallisen tarkoituksenmukaisia, primitiivisten kansojen tiedettä (Malinowski).
►  Myyttejä näytellään erilaisissa rituaaleissa (Hooke).

Psykologia:
Psykologisesta näkökulmasta myyttejä ovat analysoineet mm. Freud, Jung ja Bettelheim. Carl G. Jungin mielestä myytit ovat osa kollektiivista piilotajuntaa. Ne ovat arkkityyppisiä kuvia. Bruno Bettelheimin mukaan myytit ovat yliminän ääni.

►  Myytit ovat joko kollektiivisia unia tai pelkästään yksityisihmisten unikuvia, jotka sukeltavat esiin alitajunnasta (Freud).
►  Myytit paljastavat usein alitajunnan kollektiivisia arkkityyppejä (Jung).

Kielitiede ja kirjallisuuden tutkimus:
Myytit kuuluvat myös kielitieteeseen eli semiologiaan, joka tutkii merkkejä, merkityksenannon prosesseja ja niiden taustalla piileviä arvoja. Roland Barthesin mukaan myytti on historian valitsemaa puhetta. Barthesin myyttikäsityksessä ei ole mukana lainkaan pyhän elementtiä. Kirjallisuudentutkimuksessa Northrop Fryen on ollut Jungin kanssa samoilla linjoilla, pitäen myyttejä arkkityyppeinä. Myytit kertovat yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, erotuksena "maallisista" tarinoista, jotka harvoin käsittelevät yhteiskunnallisia aiheita.

►  Myytit ovat tavallisesti kertomuksia jumalista ja muista yliluonnollisista olennoista, arkkityypeistä, yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista (Frye).
►  Myytit ovat vahvasti rakenteellisia ja niiden merkitykset pystyy erottamaan vain lingvistisessä analyysissa (Lévi-Strauss).
►  Myytit ovat symbolisia ja metaforisia (Cassirer).
►  Semioottisina ilmauksina (Saussure) myytit ovat ”kielen sairauksia” (Müller).
►  Myytti on historian valitsemaa puhetta ja kieltä (Barthes).

Tietoa karhumyyteistä: Lue lisää..