Karhuseura


KARHUSEURA: Kalenteri

Marraskuu 2017
MA TI KE TO PE LA  SU 
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Tapahtumakalenteri


Pikakysely:
Ostatko karhutuotteita joululahjaksi?
1-2
2-5
6-10
Yli 10
En lainkaan
En osaa sanoa

Tulokset

Karhubisnes


Luontomatkailu
Luontovalokuvaus
Eläintarhat ja -sirkukset
Karhunmetsästys

LUONTOMATKAILU 

Luontomatkailu on nykyisin kasvattanut suuresti suosiotaan. Monet haluavat nyt lähteä katsomaan eläviä eläimiä aitoon luonnon ympäristöön. Ihmiset lähtevät mielellään etelänloman sijasta luontoon patikoimaan tai vaeltamaan. Kanadassa karhu on todellinen matkailuvaltti, myös Suomessa hyödynnetään karhuja, mm. Pohjois-Karjalassa haaskojen avulla järjestetyssä karhujenkatselussa, nykyisin entistä tehokkaammin matkailullisessa mielessä. 

LUONTOVALOKUVAUS

Toimeentulonsa voi hankkia myös karhuihin liittyvällä luontovalokuvauksella. Karhu luontovalokuvan aiheena oli 1970-luvulle asti harvinaisuus, tämän jälkeen karhuvalokuvaus on alkanut huomattavasti yleistymään. Karhuvalokuvaajan työ on yksinäistä, vaativaa ja hidasta. Matkailullisiin tarkoituksiin suunnitellut valokuvauskopit erämaissa, mm. Kuhmossa, ovat helpottaneet työtä 1990-luvulta lähtien. Haaskoja saa käyttää niissä kuvaustyön apuna, mikäli on hankkinut siihen asiaankuuluvat luvat viranomaisilta. Luontokuvia ollaan kritisoitu siitä, että niissä luonto esitetään useasti "disneymäisen" keinotekoisesti. Todellisuutta ei oikein vastaa romanttinen maisemakuva, jossa karhu pitelee hunajapurkkia kämmenissään - mielikuvia sitäkin enemmän. Molemmat sinänsä yhtä tärkeitä! Lisätietoa: Karhukatsaus 3/2007.

ELÄINTARHAT JA -SIRKUKSET

Eläimillä on tehty bisnestä jo vuosisatoja. Ihmisten halu nähdä elävä eläin on toimiva liikeidean aihe lähes aina. Eläintarhat (ja -sirkukset) ovat rahastaneet lapsiperheitä tällä helpolla tavalla vuosikaudet. Suomessa villieläinten käyttö sirkuksessa on täysin kiellettyä nykyisin, kotieläimiä kuten koiria ja hevosia on mukana edelleen. Eläintarhoja on kritisoitu myös siitä, että niissä eläimet joutuvat elämään suljetuissa häkeissä, vankeudessa ja kontrolloidussa ympäristössä. Eläintarhojen nähdään siten symbolisoivan vapauden menetystä.

Kun asiaa miettii tarkemmin, eivätkö eläintarhat ole oikeastaan aivan oikea elinympäristö uhanalaisille eläinlajeille, jotka ovat supistuneet niin vähäisiksi, että ne eivät enää luonnossa omin päin selviydy? Nykymaailman trendejä on tuomita ehdottomasti kaikenlainen kahlehtiminen ja vapauden tukahduttaminen. Usein ei tulla ajatelleeksi, mikä olisi korvaava parempi vaihtoehto. Monesti se muu vaihtoehto olisi itse asiassa huonompi vaihtoehto!

Nykyisin karhuja pystyy katselemaan omalta tietokoneeltaan eläintarhavierailujen veroisesti ympärin maailman webcam -kameroiden välityksellä suorana lähetyksenä.

Pandakarhuja
eläintarhoissa:


Kiinan kolmessa maakunnassa - Sichuan, Gansu ja Shaanxi - elää nykyisin 1600 jättiläispandaa. Niistä runsaat 180 elää vankeudessa, useimmat Wolongin ja Bifengxian tutkimuskeskuksissa Sichuanissa. Lisäksi muualla maailmassa elää 24 pandaa eläintarhoissa, suurin osa Yhdysvalloissa (New York, Washington, Chicago, Saint Louis, Atlanta, San Diego ja Mexico City). Euroopassa Moskovan, Berliinin, Lontoon, Pariisin, Wienin ja Madridin eläintarhoissa asustaa pandoja. Suomen eläintarhoissa ei ole koskaan ollut jättiläispandoja. Aasiassa niitä on Japanissa Tokiossa, Kobessa ja Wakayamassa, lisäksi Yongissa Etelä-Koreassa ja Pyongyangissa Pohjois-Koreassa.

Jääkarhuja
eläintarhoissa:


Eläintarhojen, joissa jääkarhuja, lukumäärät maittain: (Lähde: AZA, Polar Bears International, 2005): 37 USA, 15 Saksa, 10 Venäjä, 05 Kanada, 05 Ranska, 03 Puola, 03 Tsekki, 02 Alankomaat, 02 Englanti, 02 Italia, 02 Tanska, 02 Ukraina, 02 Unkari, 01 Australia, 01 Belgia, 01 Eesti, 01 Espanja, 01 Indonesia, 01 Itävalta, 01 Japani, 01 Kiina, 01 Latvia, 01 Liettua, 01 Ruotsi, 01 Singapore, 01 Suomi ja 01 Thaimaa.

Karhuja Intian eläintarhoissa:

Bandhavgarh National Park
Bandipur National Park
Corbett National Park
Dachigam National Park, Kashmir
Eravikulam National Park
Kaziranga National Park
Manas National Park
Panna National Park
Ranthambore National Park, Rajasthan
Sariska National Park, Rajasthan


KARHUNMETSÄSTYS

Metsästys on myös yksi karhulla rahastamisen keino. Metsästyksellä on pitkät perinteet, sitä sanotaankin maailman ensimmäiseksi elinkeinoksi. Aiemmin siihen liittyi sankariromantiikkaa, joka siitä on nyt väistynyt tappamisen tultua helpoksi supertehokkaiden ampuma-aseiden myötä.

Nykyisin metsästys on enää enemmän tai vähemmän ihmisten osaelinkeino, harvemmin kenenkään pääelinkeino. Nykyisin maassamme on noin 300 000 metsästäjää. Karhuja pyydetään lihan, nahan ja turkiksen tähden. Kaikkinensa karhulla voi ansaita 5000 – 6666 euroa. Karhunlihan kilohinta on nykyisin 50 – 80 euroa. Karhun metsästyksessä on mukana elitistisiä piirteitä, lähinnä siitä syystä, että se on suhteellisen kallista. Tunnetuin suomalainen karhunkaataja on Martti Kitunen (1747-1833).

Lisätietoa: Karhukatsaus 4/2004 ja 3/2009.