Karhubisnes
|
Luontomatkailu Luontovalokuvaus Eläintarhat ja -sirkukset Karhunmetsästys |
|
|
LUONTOMATKAILU Luontomatkailu on nykyisin kasvattanut suuresti suosiotaan. Monet haluavat nyt lähteä katsomaan eläviä eläimiä aitoon luonnon ympäristöön. Ihmiset lähtevät mielellään etelänloman sijasta luontoon patikoimaan tai vaeltamaan. Kanadassa karhu on todellinen matkailuvaltti, myös Suomessa hyödynnetään karhuja, mm. Pohjois-Karjalassa haaskojen avulla järjestetyssä karhujenkatselussa, nykyisin entistä tehokkaammin matkailullisessa mielessä. LUONTOVALOKUVAUS Toimeentulonsa voi hankkia myös karhuihin liittyvällä luontovalokuvauksella. Karhu luontovalokuvan aiheena oli 1970-luvulle asti harvinaisuus, tämän jälkeen karhuvalokuvaus on alkanut huomattavasti yleistymään. Karhuvalokuvaajan työ on yksinäistä, vaativaa ja hidasta. Matkailullisiin tarkoituksiin suunnitellut valokuvauskopit erämaissa, mm. Kuhmossa, ovat helpottaneet työtä 1990-luvulta lähtien. Haaskoja saa käyttää niissä kuvaustyön apuna, mikäli on hankkinut siihen asiaankuuluvat luvat viranomaisilta. Luontokuvia ollaan kritisoitu siitä, että niissä luonto esitetään useasti "disneymäisen" keinotekoisesti. Todellisuutta ei oikein vastaa romanttinen maisemakuva, jossa karhu pitelee hunajapurkkia kämmenissään - mielikuvia sitäkin enemmän. Molemmat sinänsä yhtä tärkeitä! Lisätietoa: Karhukatsaus 3/2007. ELÄINTARHAT JA -SIRKUKSET Eläimillä on tehty bisnestä jo vuosisatoja. Ihmisten halu nähdä elävä eläin on toimiva liikeidean aihe lähes aina. Eläintarhat (ja -sirkukset) ovat rahastaneet lapsiperheitä tällä helpolla tavalla vuosikaudet. Suomessa villieläinten käyttö sirkuksessa on täysin kiellettyä nykyisin, kotieläimiä kuten koiria ja hevosia on mukana edelleen. Eläintarhoja on kritisoitu myös siitä, että niissä eläimet joutuvat elämään suljetuissa häkeissä, vankeudessa ja kontrolloidussa ympäristössä. Eläintarhojen nähdään siten symbolisoivan vapauden menetystä. Kun asiaa miettii tarkemmin, eivätkö eläintarhat ole oikeastaan aivan oikea elinympäristö uhanalaisille eläinlajeille, jotka ovat supistuneet niin vähäisiksi, että ne eivät enää luonnossa omin päin selviydy? Nykymaailman trendejä on tuomita ehdottomasti kaikenlainen kahlehtiminen ja vapauden tukahduttaminen. Usein ei tulla ajatelleeksi, mikä olisi korvaava parempi vaihtoehto. Monesti se muu vaihtoehto olisi itse asiassa huonompi vaihtoehto! Nykyisin karhuja pystyy katselemaan omalta tietokoneeltaan eläintarhavierailujen veroisesti ympärin maailman webcam -kameroiden välityksellä suorana lähetyksenä.
Nykyisin metsästys on enää enemmän tai vähemmän ihmisten osaelinkeino, harvemmin kenenkään pääelinkeino. Nykyisin maassamme on noin 300 000 metsästäjää. Karhuja pyydetään lihan, nahan ja turkiksen tähden. Kaikkinensa karhulla voi ansaita 5000 – 6666 euroa. Karhunlihan kilohinta on nykyisin 50 – 80 euroa. Karhun metsästyksessä on mukana elitistisiä piirteitä, lähinnä siitä syystä, että se on suhteellisen kallista. Tunnetuin suomalainen karhunkaataja on Martti Kitunen (1747-1833). Lisätietoa: Karhukatsaus 4/2004 ja 3/2009. |
